perjantai 18. heinäkuuta 2014

Tyynen päivä huveja

Naapuri vaihtoi aamulla ennen lähtöään uuden kellertävän kevlarisen genuan. Se oli ilmeisesti ns. tyynen kelin purje, jota on todennäköisesti mukavampi katsella kuin vitivalkoista dacron-purjetta, kun painelee moottorilla kohti seuraavaa satamaa.

Pöristeltiin sinileväisessä vedessä jokunen maili pohjoiseen mutta juuri meitä ennen Länsmansgrundetin pieneen luonnonsatamalahteen kaarsi kaksi venettä paikalla olleen yhden lisäksi. Ei huvittanut tunkea enää neljänneksi. Käännyttiin takaisin ja kiinnityttiin Boxön pikkuruiseen laituriin. Ajettiin toisin sanoen 11 mailia päästäksemme noin mailin päähän Hamnsundetista.

Rantautuminen Boxön laituriin oli uusi kokemus. Laiturin pielessä oli soutuvene ja laituriarkun päällä aurinkoa ottamassa kaksi naista ja kaksi lasta, naiset ilman yläosia. Tuomas laski ankkurin ja Anu oli keulassa valmiina kiinnittämään keulaköydet. Naiset eivät tehneet elettäkään auttaakseen mutta eivät myöskään väistäneet, että Anu olisi paremmin päässyt astumaan laiturille. Tietysti "häiritsimme" heidän rauhaansa, mutta yleistä laituria ei ole tapana omia itselleen. Umpiruotsinkielisinä eivät tainneet ymmärtää sanaakaan meidän puheistamme.

Iltapuolella kävimme kävelyllä. Venäläisten 1890-luvulla rakentaman ja sittemmin kelvottomaksi räjäytetyn linnoituksen raunioista voisi löytää kiintoisaa kuvattavaa mutta tällä kertaa kävelimme melkein samantien Rövarkulanin luolalle. Vaikka se on nähty ennenkin, aina se jaksaa hämmästyttää.

Iltaletuista jäi viimeinen paistamatta, kun kaasu loppui. Pullonvaihdon piti olla rutiinitoimenpide, mutta kaasua ei uudesta pullosta vain tullut. Kaasuventtiili on niin yksinkertainen, kuin se vain voi olla, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi se, että pullon neulaventtiili ei painu riittävän syvälle. Vaihdettu pullo on silmämäärin elinkaarensa loppupuolella ja neulaventtiili erittäin jäykkä.

Tyhminä olimme jättäneet Trangiankin kotiin, joten alkoi pohdinta, mitäs nyt. Lähimpään kauppaan on Hamnsundetista 13 km. Se on kävellen aika pitkä matka. Asia jäi silleensä, kunnes aamulla uusintayritysten jälkeen kaasua alkoi taas tulla. Sillä saatiin keitettyä aamukahvit mutta tiskaamisen kohdalla kaasu lakkasi taas tulemasta. Tarkan harkinnan jälkeen otettiin Tukesin ohjeiden vastaiset vippaskonstit käyttöön, ja avot, taas tulee kaasua!

Purjeilla olisi edetty tässä kelissä ehkä parisataa metriä tunnissa.

Purjevene etenee 1 - 2 m/s tuulessa.

Rövarkulan, Ahvenanmaan suurin luola

Naminami Boxön laiturissa





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti