keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Myötätuulessa

Ennusteen mukaan tuulen piti kääntyä yöllä luoteeseen tai ehkä jopa pohjoiseen, tosin eilen iltapäivällä ennuste lupaili vielä länsituulta yöksi ja aamuksi. Toisin kävi: aamulla tuuli puhalsi pohjoiskoillisesta, siitä ainoasta, joka lahdelle suoraan sopii.

Silmä aukesi aamuvarhaisella kevyeen keikutukseen ja tuulen ujellukseen. Onneksi tuulen nopeus on kuitenkin kohtuullinen. Uni ei enää palannut, joten ruho kumiveneeseen ja lähisaarta kiertelemään. Tyypillinen näiden alueiden pikkusaari: toinen pää laajaa silokalliota, toisessa päässä hiekkarantaa ja keskellä aarniometsää.

Pyöreämuotoista silokalliota

Ankkuri pitää, ja vaikka ketjua voisi olla enemmänkin ulkona, ankkurihälytys pitää mielen rauhallisena.

Syy venäläisten hääräilyyn ja veneen siirtoon illalla taisi selvitä: heillä ei ole ankkuriketjua lainkaan vaan ankkuri on pelkän liinan päässä. Onkin ihan järkevää siirtää vene paikkaan, joka on mahdollisimman suojassa tuulelta ja etenkin aalloilta.

Tuuli yltyikin aamupäivän mittaan ihan oikeaksi tuuleksi. Ryskytimme lahdesta ulos vastatuuleen koneella, ja sen jälkeen pääsimme myötäiseen pienellä genuankolmiolla yli kuutta solmua. Kapellskärin pohjoispuolella tuuli jo 11 - 12 m/s. Pienensimme purjetta entisestään mutta vauhti ei hidastunut.

Kapellskärin eteläpuolella meno rauhoittui ja aallot pienenivät myös. Blidön ja Yxlanin välissä tuuli hiljeni jo niin, että suntin jälkeen olimme jo hilkulla laskea purjeet ja jatkaa koneella, mutta päätimme kuitenkin kokeilla ottaa isopurjeen avuksi. Se kannatti, kun tuulikin vielä virisi, ja niinpä laskettelimme edelleen etelää kohden liki seitsemän solmun vauhtia.

Husarön laiturissa oli tullessamme kaksi purjevenettä ja yksi moottorivene. Juuri kun lähestyimme laituria, edellisen veneen keula lähti laiturista ja sitten alkoi sellainen huuto ja mekastus, ettei mitään rajaa. Pariskunnan naispuolinen osakas alkoi sättiä miestään kaikista mahdollisista syistä: ei tullut opastusta, ei onnistunut, ei hän voinut tietää, milloin sitten, miten sitten, miksi aina näin jne. Tankkausaseman tytöt ja pojat katselivat suu auki näytelmää.

Tilaa on!
(pahoittelut heikohkolaatuisesta kännykkäkamerakuvasta)

Jätimme veneen kylkipaikalle, kun lisäksemme oli vain kaksi venettä, eikä yöksikään tullut muita. Iltasella tepastelua pitkin saarta ja yksi pummi geokätköllä. Rauhallinen ilta. Ai niin, sataman huusseista on muuten suora näkymä mustaan aukkoon.

Husarössä on etanoita ja kotiloita aivan varmaan riittävästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti