perjantai 21. marraskuuta 2014

Talvea viettämään

Alkamassa on ensimmäinen talvi, kun nukutamme Naminamin talviunille ulos, viime talvena kun sai olla lämpimässä hallissa.

Saatiin hyvä paikka kentältä: päästään varmuudella laskemaan vene heti jäiden lähdettyä. Pressukehikon suhteen tuli kuitenkin pohdiskeltavaa, sillä vanha alumiinikehikko kaipasi varaosia. Kaidejalkoihin tukeutuva kehikko ei tosin alunperinkään tuntunut ihan parhaalta mahdolliselta ratkaisulta.

Kun telakoitsijamme muutti vanhalta telakaltaan uudelle keväällä 2013, nappasimme sieltä luvan kanssa mukaamme seitsemän teräskaarta, joille keksittiin nyt käyttöä. Haettiin rautaa, ja päivän sahaamisen ja hitsaamisen jälkeen meillä oli sovitteet kaariin. Sitten peräkärryllinen pattinkia ja lautaa, ja alkoi mökki nousta veneen ympärille.

Ei tullut laskettua mutta lautaa meni varmaan 100 metriä ja pattinkiakin aikamoinen läjä. Tukevalta vaikuttaa mutta ensimmäinen talvimyrsky sitten kertoo, onko tarpeeksi tukeva. Emme ainakaan vielä lähteneet painavaan ja kalliiseen pressuun vaan melko tavanomaiseen kestopeitteeseen. Sata neliötä kestopeitettä painaa vain noin 15 kg, kun vahva ja lähes ikuinen pressu 50 - 100 kg. Sellaisen nyytin nostaminen kannelle on jo yksistään aika kova suoritus.

Jo lähes totuttuun tapaan pressu nyittiin kehikon päälle lumisateessa ja pimeässä...

Konesaha katkoo rautaa väsymättä.

Sovitteet valmiina pintakäsittelyä varten

Anu lyö pultteja reikiin.

Kehikko hahmollaan

Kehikko valmiina

Naminami peiteltynä talviunille