tiistai 17. kesäkuuta 2014

Päivät Kaskisissa

Aamu valkeni veneen heiluessa melkein holtittomasti. Olisi pitänyt vain jättää kylkikiinnitykseen illalla. Ei jätetty, joten ensi töiksi käännettiin vene laiturin viereen.

Lapset lähtivät etsimään geokätköjä ja jäätelökioskeja. Aikuisemmat tepastelivat kauppaan.

Kaskisten laiturin reuna on korkealla mutta niin on laudoitettu alareunakin. Tarkoittaa sitä, että matalavaralaitainen vene ei voi olla kylkikiinnityksessä, eikä korkeampikaan vene, jos meriveden pinta on alhaalla, kuten nyt. Koska pohjoistuuli sopii satamaan liiankin hyvin, kylkikiinnitys olisi paras vaihtoehto. Nyt näyttää siltä, että meidän on luovuttava mukavasta kylkikiinnityksestä, sillä vedenpinta on laskemassa alle kriittisen rajan. Se on harmillista, koska vettä olisi kölin alla.

Toisin kuitenkin kävi: pysyimme kylkikiinnityksessä, koska merenpinta ei kriittisestä tasosta enää laskenut.

Illalla tuli vähän uutta ajateltavaa, kun Twitteristä tuttu purjehtija ilmoitti, että koneensa sammui muutamia maileja ennen Kaskista ilmeisesti polttoaineen loppumisen vuoksi. Samoihin aikoihin meripelastuksen SAR-alus ajeli Kaskisten sunttia pohjoiseen. Sitten selvisi, että tämä kyseinen tuttu oli soittanut meripelastukseen, koska purjeilla ei olisi välttämättä päässyt Kaskisiin asti. Koneen ilmaaminen ei kuitenkaan aallokossa onnistunut, joten vene hinattiin satamaan.

m/y Torbayn kippari ajoi todella taitavasti mutkan sataman editse niin, että sen vauhdin turvin saapuva venekaunotar pääsi laiturin kylkeen. Tilanteen jälkeen noin puoli kahdelta yöllä kokeilivat moottoria ja se käynnistyi heti ja kävi kauniisti. Sinänsäkin harmillista mutta erityisesti, koska kone on aivan uusi.

Vene on viime vuonna Ruotsista ostettu Swan 36, jota mekin olimme viime kesänä hilkulla lähteä katsomaan ostomielessä. Onneksi ei ostettu, sillä vene oli niin surkeassa kunnossa, että rahamme olisivat loppuneet heti alkumetreillä. Nykyinen omistaja remontoitutti paatin täydelliseen kuntoon ja uusi siitä lähes kaiken. Nyt se on alkuperäisessä kunnossa, eikä sitä voi kuin ihailla.

Toinen päivä (17.6.) valkeni jälleen hillittömään heiluntaan. Pohjoisluoteinen tuuli keikutti veneitä varsin napakasti. Ei oikein tullut uni enää kuuden jälkeen silmään.

Sampon ja Heini hyppäsivät puoliltapäivin Närpiön bussiin ja vaihtoivat siitä Vaasasta lähteneeseen pikavuoroon ja kotiutuivat joskus kuuden tienoilla. Linnea taas hyppäsi isänsä kyytiin myöhemmin iltapäivällä ja lähti köröttelemään kumipyörillä takaisin kohti pohjoista.

Kierrätystaidetta kadunvarrelta




























Kaksi lautariviä varaa

Fenderit eli pömpöttimet rivissä

Hyvin kirkas 22 asteen rengas herätti huomiota iltapäivällä.

Swan 36 ja Jonmeri 33

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti