Reissuun lähdettiin lyhythihaisissa mutta pitkissä lahkeissa kuitenkin. Kesän tuntua on siis ilmassa.
Moottoriavusteisesti edettiin Airistoa vastatuuleen eli etelään; Tatukin kävi moikkaamassa ja ottamassa muutaman kuvan. Myös mökkiläisen silmistä paistoi kesän saapuminen.
Pian purjeet nostettiin ja nokka käännettiin luoteeseen. Veneitä näkyi heinäkuuhun nähden yllättävän vähän.
Merimetsot leyhyttelivät siipiään, muutama teepeeäsläinen vietti Pyytissä kesäistä päivää ja yhteysalus sahasi Laupusen ja Iniön väliä. Aurinko paistoi ja lännen puolelle kääntynyt tuuli kuljetti.
 |
| Merimetsot saarellaan |
 |
| Harmaahaikarat kalakassilla |
 |
| Jääkiteiden valoshow taivaalla |
Tuulta riitti Ströömiin asti. Vauhti putosi paikoin pariin solmuun ja oli Ströömiin nähden poikittaisena varsin oikukas. Laskettiin purjeet ja ajettiin loput mailit koneella.
Aikomuksena oli mennä Katanpäähän mutta viime hetkellä tuli mieleen, että luonnonsatama voisi olla sittenkin parempi ratkaisu. Ströömin pohjoispäästä kaarrettiin Katkurun lahteen, jossa oli jo yksi moottorivene Raumalta.
Käytiin kokeilemassa lahden pohjukassa mutta vettä tuntui olevan liian vähän, vaikka köli ei pohjaa tapaillutkaan. Palattiin moottoriveneen läheisyyteen ja peräankkurin laskemisen jälkeen kiinnitettiin keula kallioon useilla kiiloilla.
 |
| Pihvit paistuvat rantakalliolla. |
 |
| Eppu odotti kärsimättömästi, joko pihvit ovat valmiit... |
Iltasella lahdelle kaarsi vielä yksi purjevene, joka löysi paikan moottoriveneen toiselta puolelta. Tuuli tyyntyi yöksi kokonaan, ja aurinko pääsi laskemaan suoraan mereen, kun taivas oli lähes pilvetön.
 |
| Ilta-auringon valoa kallioilla |
 |
| Illan rauhaa |
 |
| Tupasvilloja |
 |
| Kyhmyjoutsen maistelee auringonsiltaa |
 |
| Hetki ennen hämärän hetkeä |
 |
| Aurinko tuntui leviävän horisontin päälle ennen poistumistaan. |
Aamu valkeni täydellisessä hiljaisuudessa. Ei tuullut, ei kuulunut mitään, ei edes lintujen mekastusta. Rauhallisten aamutoimien jälkeen irtauduttiin ja sen verran ajettiin koneella ulommas, että saatiin köysiniput koilattua ja ankkuri pestyä.
 |
| Rantakallion kolosta löytyi suolilevää. |
Samaan aikaan, kun nostettiin isopurjetta, edessämme oli samoissa hommissa s/y Sulona, 31-jalkainen HR kotisatamastamme. Muutama sana vaihdettiin siinä vierekkäin killuessamme.
Tuuli oli virinnyt mutta rauhallinen aamupäivä siitä tuli. Vauhti vaihteli solmun ja neljän välillä, keskiarvo varmaankin hieman parin solmun päällä. Ei ollut kiire.
 |
| Ensimmäinen näkymä aamulla, kun työnsi pään ulkoilmaan |
 |
| Mykistävä rauha |
 |
| Pari solmua vauhtia ja silti kaksi venettä jäänyt jo taakse... |
 |
| Nokka kohti Enklingeä |
Taisi olla korkeapaineen keskus kohdalla tai sitten kylmän rintaman ohimarssi, kun tuuli himmasi Fiskön paikkeilla kokonaan ja alkoi puhaltaa useita kymmeniä asteita eri suunnasta eli tällä kertaa vastaisesta suunnasta.
Matkaa oli Enklingeen enää kuutisen mailia ja sen verran kapeaa ränniä, että pöristeltiin koneella. Laiturissa oli neljä venettä ja satamaisäntä otti ystävällisesti köydet vastaan. Ylpeänä esitteli upouusia sähkötolppia; Enklingestä saa siis nykyään sähköäkin. Satama on silti säilyttänyt luonteensa paikkana, josta puuttuu glamour ja juuri siksi siellä on glamouria meidän makuumme.
Illalla käytiin juoksemassa vajaan kympin lenkki ja päälle tunnin kylpeminen Enklingen kelluvassa saunassa, jonka edellinen saunoja oli lämmittänyt sellaiseen mukavaan 110–115 asteen leppoisaan lämpötilaan. Pienikin kauhallinen vettä kiukaalle, niin heti huomasi, mitkä kohdat hartioissa oli palanut päivän aikana.
Meressäkin käytiin ja viimeisinä kylpijöinä saatettiin istuskella saunan päädyssä hieman yliaikaa. Ennusteen vastaisesti tuuli hiljeni taas yöksi, joten "väärä" puoli laiturista ei suuremmin haitannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti