Päivä Kastelholmassa ja taas Lumparnin yli

Anu heräsi aamuvarhaisella ja kävi järkevänä juoksemassa ennen hellettä. Lenkin jälkeen Anu ja Linnea pitivät juoksu- ja lihaskuntotreenit.

Aamupäivällä oltiin oikeaoppisia turisteja ja osallistuttiin opastetulle kierrokselle Kastelholman linnaan. Alkukierroksella ihmiset kuuntelivat kuuliaisesti mutta puolenvälin jälkeen osa alkoi pölistä omiaan ja osa oli jo jättänyt ryhmän, ihan kuten perusturistiryhmässä kuuluukin. Joku ryhmäläinen halusi näyttää tietävänsä hieman muita enemmän, kun kysyi, miksi Katerina Jagellonican vaakuna oli pohjoissiiven salin katossa, vaikka Katariina sitä ja Katariina tätä. Ulkotiloissa puolet joukosta toljotti taivaalle, kun nuorten miesten GoPro-kuvaushelikopteri pörräsi linnan yläpuolella.

Opas oli hyvä ja asiallinen eikä höpissyt liikoja. Paljon mielenkiintoista tarttui muistiin. Esimerkiksi se, että Erik XIV oli Kustaa Vaasan esikoinen, josta aatelisto ei pitänyt, koska Erik oli sitä mieltä, että  aateliston oli osallistuttava enemmän valtion kulujen maksamiseen. Erik puhui asiaa mutta aatelisto ei tajunnut. Eipä ole maailma siitä suuremmin muuttunut.

Sekin jäi mieleen, että noidaksi tuomittuja naisia teloitettiin Ahvenanmaalla seitsemän, mutta yhtäkään ei poltettu elävältä. Pyövelinä toimi Turusta paikalle tuotu toinen kuolemaan tuomittu, joka sai pitää henkensä sillä ehdolla, että suostui teloittamaan muita tuomittuja. Tässä suhteessa maailma taas on muuttunut.

Jan Karlsgårdenilla sai tutustua punamullan keittämiseen, kattopäreiden tekemiseen höyrykoneen voimalla ja moneen muuhun. Sai myös silitellä hevosia, ja tutustua eri aikakausien vankien oloihin ja kahleisiin. Tunnelma Jan Karlsgårdenilla oli kuin Strömsössä mutta helteen vuoksi kaikki tuntui liikkuvan kuin hidastetussa elokuvassa.

Meri kutsui uimaan. Iltapäivällä käveltiin koirien kanssa Kastelholman golfklubin parkkialueelle katsomaan, millaista elämää siellä vietetään. Muutamat harjoittelivat rangella drivea ja jostain kummun takaa kuului iloista huutoa, kun joku teki birdien, eaglen tai peräti holarin, kukaties.

Aamulla vetkutteluitta liikkeelle, Lumparnin yli hyvällä luovituulella, Lemströmin kanavan läpi tasatunnilla, kun silta avattiin, ja hieman vastentahtoisesti Maarianhaminan Itäsataman poijuun kiinni. Vastentahtoisesti siksi, että olisimme menneet ehkä hetikin Länsisatamaan tai yhden pysähdyksen avulla, mutta kaakkoon kääntynyt tuuli kapeassa ja runsaasti veneitä vilisevässä suntissa olisi tarkoittanut moottorilla ajamista.

Linnea näki satamassa pari luokkakaveriaan. Illalla lentopalloa, lihaskuntotreeniä ja sauna.

Kastelholman linnan keittiö, kaivo ja tulisijan jäänteet

Ikkuna josta Erik XIV tuijotteli ulos.

Kansallismaisema (ainakin kyltin mukaan)

Höyrykoneella käyvä pärehöylä Jan Karlsgårdenilla

Lemströmin kanavassa veneet kurinalaisesti oikeassa laidassa