Silmä aukesi puoli kahdeksalta. Satama oli hiljainen eikä ollut kiirettä. Vakiotoimien jälkeen kaupungille tutustumaan ja sitten Power Cup -pelialueelle. Yli puolet kentistä oli jo rakennettu ja loppuja rakennettiin innolla. Kaikki tapahtumaan liittyvä sijaitsee hyvin pienellä alueella eikä siirtymisiin näin ollen mene aikaa.
Oli vähintäänkin outoa liikkua t-paita päällä, kun yli viikon oli pukenut kolme tai neljä pitkähihaista paitaa purjehdusasun alle. Nyt oli pitkät housutkin liikaa.
Iltapäivällä Tuomas kävi tapahtuman tiedotustilaisuudessa, jossa paikalliset tiedotusvälineet saivat infoa Powerin luonteesta. Paikalle tulee liki 6500 pelaajaa, lähinnä Suomesta mutta myös esimerkiksi Virosta, Venäjältä ja Islannista. Paikalliset seurat ovat saaneet värvättyä yli 600 vapaaehtoista huolehtimaan kaikesta. Kaupunki tarjoaa pelialueen ja tilat - jäähalli on muutettu jättimäiseksi ruokalaksi. Lentopalloliitto huolehtii tapahtuman markkinoinnista, yhteydenpidosta seuroihin ja organisaation toimivuudesta.
Kauppareissun jälkeen pieni huoahdustauko ja sitten illansuussa pelaamaan läheiselle beach-kentälle. Puolisen tuntia pelattuamme kummun takaa tuli kuusi afganistanilaista miestä, ja he kysyivät, voivatko tulla pelaamaan kanssamme. Yksi jäi katselemaan, ja me muodostimme neljän hengen joukkueet. Pelasimme kolme erää, ja oli harvinaisen hauskaa. He puhuivat melko hyvin suomea, mutta keskenään puhuivat omaa äidinkieltään, josta ei päästy perille. Taisivat ihmetellä Linnean pelitaitoja.
 |
| Raahen Purjehdusseuran satama, Naminami vieraslaiturin ainoana veneenä (kuvan keskellä). |
 |
| Museonranta vielä ilman veneitä. |
 |
| Voikukkia, Power Cup -kenttiä ja Bajamajoja |
 |
| Vaihdettiin Suomen lipun tilalle NPS:n lippu, jonka posti toi Raaheen. |
