Ei lähdetty kiireellä mutta herätyskellon avustuksella kuitenkin. Viikko Navisin tunnelmassa teki sen, että lähtemisessä oli ripaus haikeutta. Viivan alle jäi kuitenkin iso annos lähtemisen halua. Aurinkoinen sää alleviivasi hyvää tunnelmaa.
Ennen ulos suuntaamista piti kuitenkin käydä tyhjentämässä septitankki Wasa Hamnenissa, Navisissa kun ei tyhjennysmahdollisuutta ole. Saatiin vene tyhjennyslaituriin, korkki auki ja tyhjennysletku paikalleen, mutta kone ei hyrähtänytkään, kuten tavallisesti vihreästä napista. Kokeiltiin kaikkia laitteen kahta liikkuvaa osaa mutta mitään ei tapahtunut.
Satamakonttorin tyttö kertoi, että Patrik, joka osaa laitetta käyttää, oli tulossa vasta puolen tunnin päästä paikalle. Kertoo jotain satamahenkilöstön taidoista, jos vain yksi henkilö hallitsee kahden napin ja yhden lukon käytön.
Siispä köydet irti ja koneella tyvenessä Vaxholmin kautta Grindaan, jossa tyhjennyspumppu totteli kouluttamattomia sormiamme. Matka jatkui suorinta tietä Husaröhön, jossa yllättäen olikin veneitä enemmän kuin menomatkalla, kaikki kylkikiinnityksessä siten, että veneitä ei enää mahtunut. Ajeltuamme laiturin ympärillä tovin, yksi ruotsalainen siirsi venettään hieman taaksepäin, että mekin mahduimme kylki edellä laituriin.
Tuntui hieman röyhkeältä jättää heinäkuussa vene kylkikiinnitykseen, kun monet paikat ovat täynnä. Husarö ei kuitenkaan houkuttele massoja, joten kylkikiinnityksestä huolimatta tilaa jäi ja sitä olisi triplamäärälle veneitä lisää, jos kaikki jättäisivät perän ankkurin varaan. Miinuksena satamalle on kylläkin laskettava se, että melko aktiivinen yhteysalusliikenne aiheuttaa aaltoilua vieraslaituriin.
Jotain oli kuitenkin tapahtunut sitten viime käynnin, sillä satamamaksu oli nyt 120 kruunua, kun se menomatkalla oli 50 kruunua. Palvelut olivat ennallaan. Halpa silti verrattuna moniin muihin paikkoihin.
Viimeinen vilkaisu Navigations Sällskapetin satamaan |
Kirahvinosturi |
Vaxholmin taivas |
Husarön taivas |
Maanantaiaamu (13.7.) oli taas aurinkoinen ja täysin tyyni. Päätimme jäädä toiseksikin yöksi olemattoman tuulen vuoksi.
Edellisenä iltapäivänä käytiin puoliluvattomasti pelaamassa partiolaisten lentopallokentällä, kun ketään ei näkynyt. Nyt siellä oli kuitenkin porukkaa, selvästi joku leiri alkanut. Hetken pohdittiin, käytäisiinkö kysymässä lupaa pelata, mutta ei viitsitty häiritä. Sen sijaan löydettiin saaren jalkapallokenttä - kyllähän kaikissa saarissa sellainen pitää olla - ja pientä pallottelua saatiin siellä aikaiseksi.
Koko päivä oli aurinkoinen mutta ei erityisen lämmin. Tämä on nyt tällainen kesä.
Vaskitsa Husarön poluilla. Ei pudottanut häntäänsä. |
Rahtialus toi soraa ja hiekkaa |
Espanjansiruetana varuillaan (kuvattu iPhone 6:lla) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti