sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Tammisaaren kautta juhannuksen viettoon

Tuuli jatkui samanlaisena seuraavanakin aamuna ja päivänä. Päätimme silti lähteä.

Linnealla alkaisi kesälomareissu Keski-Pohjanmaalle, ja me aikuiset jatkaisimme purjehdusta kahdestaan. Kyyti sovittiin Tammisaareen, joten sinne siis takaisin.

Vietimme pari päivää liikunnallisissa merkeissä: Keskiviikkona kävimme treenaamassa urheilukentän reunalla lihaskuntoa. Reunalla siksi, että Tammisaaren ylpeys, ykkössarjaa jalkapallossa pelaava EIF kohtasi samaan aikaan TPS:n. Torstaina oli vuorossa juoksulenkki. Illalla palauduttiin ravintolaillallisen äärellä.

Joku saapui Tammisaareen myös lentovekottimella.
Juhannusaattoaamuna eli perjantaina pääsimme lähtemään ennen yhdeksää. Tuuli vaihteli sekä suuntansa että nopeutensa puolesta aikalailla. Ennustettu luoteistuuli puhalsi todellisuudessa suunnista 215°–20° ja nopeuskin vaihteli 2–12 m/s. Ei siis mitään autopilottimeininkiä vakiojalustuksella vaan melko aktiivista säätämistä ja ruorin takana vahtimista.

Vanha purjelaiva Linden tuli vastaan Hangon eteläpuolella.
Osasyy aktiiviseen säätämiseen voi toki olla myös siinä, että jo Tammisaaren vesillä otimme kiinni HR 36:n, jonka jouduimme Hangon syväväylällä jättämään taaksemme. Itse keksityt väyläkisat ovat toki ihan naurettavia mutta eihän tälle nyt vain mitään voinut. Melkein tekisi mieli jättää mainitsematta, että vastavuoroisesti eräs toinen vene jätti meidät taakseen Hangon länsipuolen syväväylällä, kun painettiin reilulla kallistuskulmalla tuulta kohden. Eihän sen nyt niin pitänyt mennä...

Kohti Hiittistä.
Vähän ennen Hiittistä tuuli kääntyi yhtäkkiä noin 50 astetta, joten jatkettiin luovien.
Hiittisten vanha yhteysaluslaituri otti meidät vastaan iltapäivällä noin 42 mailin purjehduksen päätteeksi. Laiturissa kaksi purjevenettä ja sivulaiturissa pari moottorivenettä. Hiljaista ja rauhallista, eli juuri sitä, mitä haettiinkin.

Kirkkonummelaisen pariskunnan storbåt Hiittisten kylän laiturissa
Iltasella käytiin kävelemässä kylillä ja juteltiin tovi kirkkonummelaisen pariskunnan kanssa. Olivat saapuneet juhannuksen viettoon itse tekemällään storbåtilla, joka loi muutenkin idylliselle kylän laiturille 1800-luvun tunnelman. Olisimme itsekin menneet mielellämme sinne, mutta noin 1,2 metriä vettä ei ihan riitä Naminamille.

Juhannustunnelmia...

Sopivan rauhallinen satama juhannuksen viettoon

Hieman jo juhannuspäivän puolelta
Aattoillan aurinko vaihtui juhannuspäivän vesisateeseen, eli oikein hyvään säähän lähteä pitkälle kävelylle Rosalan puolelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti