Ompeluhommia

Takahytit ovat pienet, kuten 33-jalkaiseen veneeseen voi kuvitella. Ne on kuitenkin suunniteltu niin, että tiukan paikan tullen kummassakin voi yöpyä kaksi henkilöä ja melko kevyestikin, jos nukkujat ovat lapsia.

Hyttien kulkuaukoissa on taitettavat levyt, jotka alas käännettyinä mahdollistavat hyttiin kävelemisen (kumartuneena) mutta ylös taitettuina ne lisäävät nukkumispinta-alaa. Ainoa ongelma oli vain se, että levyihin ei ollut patjoja. Niinpä kävimme Raision Muovikumissa ostamassa mittatilauspatjat ja tarvikkeita verhoilua varten. Ompelukoneet surraamaan, ja nyt on patjat odottamassa nukkujia. Voi olla, että ovat sentin pari alkuperäisiä korkeammat mutta koska ovat pääpuolella, tuskin haittaa.

Pala kerrallaan

Perämiehen kaareva penkki edellytti toisenlaista työnkulkua kuin muut istumalaatikon osat, koska se on ainoa osa, joka ei ole tasomainen. Ratkaisuksi nousi vuorata penkki paperilla, johon yksittäin sahatut rimat liimattiin kuumaliimatipluilla kiinni, että kokonaisuuden voi saumata paikalleen. Koska rimat ovat reunaolaksia muutaman millin paksumpia, tiikit voi hioa koneella liimaamisen jälkeen.

Naminamissa ei ole ollut tiikkiä kulkuaukon edessä kynnyksenä. Nyt sellainen tulee. Joissain Joneissa sellainen on nähty, myös 30-jalkaisissa.

Perämiehen kaareva penkki rakentuu rima rimalta.

Kulkuaukon eteen tuleva tiikkikynnys.

Näistä kalikoista rakentuu kulkusilta.

Elastinen saumamassa

Sikaflex 290 DC -saumamassa pitää kiinni ja joustaa tarvittaessa aikalailla. Ei ole tullut kokeiltua, kuinka pitäisi ilman primeria, mutta sen kanssa tarttuu puuhun kuin tauti.

Keula-askelma

Naminamin vanha keulakaiteen tiikkinen askelma oli aikojen saatossa haljennut, joten uusi piti tehdä. Vanha oli massiivinen yksi tiikinkappale, mutta koska 12-millisiä tiikinkappaleita lojui sopivasti pitkin hallia, niiden hyödyntäminen tuntui melkein ekologiselta teolta.

Kehys hahmollaan.

Ylijäämäpaloista sahattu keskiosa.

Saumamassa injektoitu.

Hiomisen jälkeen.

Keulatikkaiden kiinnikkeille veistetty kolot.

Esa viimeistelee vasenta kantta. Muutamia viimeisiä rimoja pitää vielä sovittaa, mutta muuten kansi on saumattu ja hiottu.

Vasen kansi ensimmäisen hionnan jälkeen.

Lopullista pintaa näkyvissä

Osa istumalaatikon tiikkielementeistä on jo lopullisessa muodossa, hiottuna ja viimeisteltynä.

Hiljaiseloa

Pieni kuvagalleria tämän hetkisestä tilanteesta.

Elementtinä tehty osa sovituksessa. Vielä hiominen ja liimaus.

Istumalaatikon lattialuukku sovituksessa. Millilleen...

Vuoden vaihduttua

Välipäivinä aina loppiaiseen asti halli pysyi aika hiljaisena. Esa piti lomaa, mutta toisinaan valot kuitenkin syttyivät. Illan hämärissä joku sahasi, ruuvasi ja sovitti.

Pedestaalin alla olevaa aluetta ja kulkuaukon etureunaa lukuun ottamatta istumalaatikon tiikit ovat nyt sahatut ja jotkin jo saumattukin. Tai no, pyöreä ruoripenkki on myös aloittamatta. Työ on edennyt hitaahkosti, koska kiirehtimällä ei tule hyvää. Työnkulusta johtuen saumaaminen on tehtävä kahteen kertaan, ja koska viileässä hallissa saumamassa jäähtyy esilämmityksestä huolimatta aika pian, joitain paikkoja on korjaussaumattava, sillä viileä massa ei valu rakoon, kuten pitäisi.

Lomalla tuli inventoitua Naminamin työkalut ja varaosat. Toin kaikki mukana tulleet tarvikkeet verstaalle, jaottelin, ryhmittelin ja yhdistin vanhoihin. Neljä pientä pakkia tuli täyteen työkaluja, rikaustarvikkeita, ruuveja, moottorin varaosia, nippusiteitä ynnä muuta. Ilman joitain ei pärjää edes viikkoa kun taas joitain ei välttämättä tarvita koskaan.